Olen usein kuunnellut tuttavieni tai lukijoiden ihmettelyä siitä, miten minulla on varaa matkustella usein tai miten voin tehdä sitä, tätä ja tuota. Usein heitetään, että totta kai vanhemmat maksavat kaiken. Meillä on aina opetettu, ettei raha kasva puussa ja jos jotain haluaa, se pitää ansaita. Olin äidin mukana ensimmäistä kertaa töissä jo ennen kuin aloitin koulun ja tiedättekö mitä? Rakastin sitä yli kaiken. Sain auttaa äitiäni ja samalla tunsin oloni tärkeäksi. Opin siinä sivussa myös säästämään. Kun itse tienaa omat rahansa, huomaa niiden hupenemisenkin paljon nopeammin kuin jos käy toisen kukkarolla. Nykyisin maksamme 15 000 euroa vuodessa lukukausimaksuja mieheni kanssa. Emme ole ottaneet lainaa, ryöstäneet pankkia saatikka saaneet rahoja vanhemmiltamme. Sen sijaan olemme molemmat säästäneet rahaa ennen avioitumistamme ja myös sen jälkeen. Halusin jakaa muutamia tippejä säästämiseen, jotka ainakin meillä ovat toimineet.
It's not how much you earn but how much you spend
Täällä Lontoossa palkkataso on korkeintaan 2/3 Suomen palkoista, mutta sen sijaan asuminen on paljon kalliimpaa. Kuukausitulomme eivät siis ole mitenkään erityisen huimat ja melkein kaikki, mitä tienaamme, meneekin vuokraan. Koska tulot ovat pienet on rahaa säästettävä vähentämällä kulutusta. Mutta miten se sitten onnistuu?
Meillä on suhteellisen selkeä budjetti. Laitamme joka viikko molemmat tietyn summan rahaa yhteiselle tilillemme, loput ovat meille itsellemme ja voimme käyttää ne miten haluamme. Yhteiseltä tililtä maksamme yhteiset kulut: vuokran, ruuan, sähkön, veden ja netin. Olemme laittaneet arvion siitä, miten paljon tarvitsemme kuussa ja miten paljon mihinkin menee rahaa. Esimerkiksi pyrimme ruokaostokset pitämään 160 punnassa/kuussa (täällä ruoka on halvempaa kuin Suomessa) ja muihin asuinkuluihin n. 800 puntaa. Tammikuussa päätimme nostaa viikottaista summaa hieman, jotta meidän ei tarvinnut käyttää opintorahaa ja jos haluamme käydä treffeillä, toinen meistä maksaa. Tämä siitä syystä, että halusimme säästää Amerikan matkaan ja minun koulumaksuihin. Budjetoinnissa on tärkeää ottaa huomioon sekä se, miten paljon kuukaudessa on käytössä rahaa, että miten ne jaetaan ja laittaa ne paperille ylös.
2. Kirjaa ylös menosi ja pidä kuitit tallella
Meidän oli tarkoitus säilyttää kaikki kuitit ja tehdä ihan kunnon kirjanpito, mutta olimme molemmat liian laiskoja siihen. Sen sijaan pikku hiljaa keräsin itse käsityksen siitä, miten paljon mihinkin menee rahaa ja pidän huolen siitä, että emme elä yli varojemme. Jos haluaa vähentää kuluja, paras tapa budjetointiin on kirjata ylös menot. Siitä näkee, mihin suurin osa rahoista menee ja miten rahan menoa pystyisi vähentämään. Meillä vähennetään sähköstä (nenänpään pitää jäätyä ennen kuin laitetaan lämmitys päälle), vedestä (ei turhaa veden valuttamista, kokonaisten koneellisten pesu pyykätessä ja tiskatessa ei anneta veden valua) ja ulkona (tähän vähän myöhemmin) käymisestä (ravintolat, elokuvat ym. omasta pussista). Pyrimme ruokakaupassa vertailemaan hintoja, mutta haluamme silti ostaa terveellistä ja hyvää ruokaa, joten budjettimme rajoissa pyrimme ostamaan paljon hedelmiä ja vihanneksia, tuoretta lihaa jne.
3. Minimoi juhliminen, alkoholi ja tupakka
Laskekaa huviksenne kuinka paljon teillä menee kuukaudessa edellä mainittuihin. Baariin pitää maksaa yleensä sisälle, drinkit ovat suhteellisen kalliita ja varsinkin tupakoivilla menee ihan älyttömästi rahaa. Minusta se on ihan sama, kuin sytyttäisitte rahaa palamaan. Itse kävin jossain vaiheessa melkein joka viikonloppu baareissa, mutta ainakin Kuopiossa suurimpiin osiin baareista pääsee ilmaiseksi ennen tiettyä kellon aikaa. Olen ehkä kerran maksanut baariin menosta enkä aio siitä maksaakaan kuin erikoistapauksissa. Jos ei osaa juhlia selvinpäin, kannattaa harkita kannattaako sinne baariin oikeasti edes lähteä. Tai ainakaan tilata sitä lempidrinkkiä, joka on aivan liian kallis mutta ah-niin-hyvää. Yläasteella ja lukiossa minä matkustin muutaman kerran vuodessa ja minulla oli aina rahaa mennä ulos syömään/elokuviin/uusiin farkkuihin jne., ystäväni polttivat ja joivat eikä heillä koskaan ollut rahaa mihinkään. En väitä, että matkustamiseen pitäisi kuluttaa rahansa sen sijaan, mutta itse ainakin saan siitä paljon enemmän irti kuin satunnaisesta juhlimisesta.
4. Kävele tai pyöräile
Varsinkin Suomessa on kaikki lähellä eikä moni oikeasti tarvitsisi autoa tai kulkea parin kilometrin matkaa bussilla tai ratikalla. Täällä Lontoossa ihmettelen aina, miten ihmisten kärsivällisyys riittää istua bussissa tai omassa autossa (puhumattakaan, miten älyttömän kallista se on!) ruuhka-aikaan, kun kävellen pääsee puolet nopeammin, saa liikuntaa ja "raitista" ilmaa eikä se edes maksa mitään. K osti täällä pyörän, joka maksoi n. 50 puntaa ja nyt pyöräilee joka paikkaan, sillä hän ei tykkää kävellä. Oyster card maksaa opiskelijoiltakin ainakin sen 80 puntaa kuussa eli pyörä oli aika nopeaan maksettu. Minä kävelen jos matkaa on alle kolme/neljä kilometriä ja minulla riittävästi aikaa. Jos minun pitää mennä keskustaan, valitsen linjan, jolla tarvitsee maksaa vain kerran, vaikka ehkä kaksi kertaa maksamalla pääsisi nopeammin tai lähemmäs. (Täällä siis pitää maksaa aina uuteen bussiin astuessa tai jos vaihtaa metrosta junaan tai bussiin tai toisin päin).
5. Vertaile hintoja kaupassa
Tein muutama viikko sitten sellaisen huomion, että Icelandissa (ruokakauppa) 6 pinttia (englantilanen mittayksikkö, 3,4l) maitoa maksaa £1.85, kun taas 4 pinttia vain punnan. Muissa kaupoissa halvin 6 pinttia on £1.74. Jos ostan kolme 4 pintin maitokanisteria, maksaa se kolme puntaa, saman verran maitoa saa ostaen kaksi 6 pintin kanisteria, joiden hinnaksi halvimmillaankin tulee £3.48. Juomme paljon maitoa viikossa ja käytämme sitä paljon myös kokatessa (puuro ym.). Parikymmentä senttiä tuntuu kerralla pieneltä summalta, mutta taisin tässä joku päivä laskea, että säästän pelkästään ostamalla sitä maitoa Icelandista n. 20 puntaa vuodessa. Edelleenkään ei kuulosta isolta summalta, mutta jos sama pätee jokaiseen niihin moneen kymmeneen tuotteeseen, jotka viikko toisensa perään kantaa jääkaappiina, voitte laskea kuinka monta sataa siinä säästääkään vuoden aikana.
Ja tosiaan toinen huomio, isot pakkaukset eivät aina ole halvimpia, kannattaa tarkistaa kilohinta tai tehdä pieniä laskutoimituksia. Suomessa Prismassa ollessa iso paketti makaroonia maksoi paljon enemmän kuin vastaava määrä pieniä paketteja. Joitain tuotteita ei tosin kannata ostaa vain halvan hinnan takia, sillä usein kauppojen halvemmat brändit ovat oikeasti aika pahoja eikä niitä kukaan halua syödä. Mutta esim. maidon maussa en ole huomannut mitään eroa. Kannattaa lisäksi tehdä aina kauppalista kauppaan mennessä. Välttyy hutiostoksilta, jotka homehtuvat kaappiin, ja tulee ostettua kaikki tarvittava. Itse suosin kaupassa käyntiä kerran viikossa/joka toinen viikko sen sijaan, että kävisi monta kertaa viikossa pikkuostoksilla. Ruokakasseja on inhottava raahata, mutta on helpompi pitää kirjaa siitä, miten paljon ruokaan onkaan mennyt rahaa.
6. Vältä ulkona syömistä, vaan laita sen sijaan ruokaa kotona
Rakastamme ulkona syömistä K:n kanssa, mutta let's face it. Useimmiten laskun loppusumma on sama kuin mitä meidän viikon ruokaostokset. Aina välillä on kiva hemmotella itseään, mutta sitä ei kannata kuitenkaan ottaa jokapäiväiseksi tavaksi. Ainakaan jos haluaa säästää. Amerikkalaiset ostavat usein pikaruokaa, koska se on "halvempaa" kuin kotona ruuan laittaminen. Ei se oikeasti ole, se vaan tuntuu siltä. Toki siellä saa hodarin dollarilla, mutta ravintoaineet on nolla. Mäkkäriateria maksaa vain muutaman dollarin, mutta jos ostaa kaupasta vastaavat tarvikkeet ja tekee ruokaa kotona, saattaa kerralla käyttää enemmän rahaa, mutta tarvikkeet yleensä kestävät pidempään ja samalla hinnalla saa usein monta ateriaa kotona.
7. Opi käyttämään vaatekaappiasi
Muutin syksyllä shoppailuparatiisiin, Lontooseen, mutta shoppailu itsessään on jäänyt melkoisen vähälle. Kyse ei ole siitä, ettenkö ihailisi vaatteita kaupassa tai enkö haluaisi niitä viedä kotiinkin asti. Enemmän kyse on siitä, että en oikeasti tarvitsisi juurikaan uusia vaatteita. Toki aina välillä on kiva päivittää olemustaan, mutta kannattaa ensin käydä läpi oma vaatekaappi, löytyisikö sieltä mitään vastaavaa. Itse olen yrittänyt jo jonkin aikaa saada toimivampaa vaatekaappia, joka perustuisi vaatekaapin klassikoihin, jotka eivät mene pois muodista. Niitä voi sitten asustaa värikkäillä koruilla, huiveilla tai kengillä ihan eri näköisiksi.
Vaatteistaan kannattaa myös pitää huolta pesemällä ne sopivilla ohjelmilla, paikaten pienet reiät ennen kuin ne kasvavat isoksi ja laittaen napit takaisin kiinni. Kengät kannattaa suojata suoja-ainein, puhdistaa ne liasta ennen kuin se pinttyy ja välttää mukulakiviä ym. korkkareilla kävellessä. Älä heitä pois vaatekappaletta vain siksi, että se on käynyt tylsäksi. Mieti ensin voisiko siitä tuunata mitään. Esimerkiksi valkoiset farkut saa kätevästi värjättyä pesukoneessa eikä tarvitse ostaa muuta kuin väri. Tuunaamiseen ei välttämättä tarvita ompelukonetta tai mitään sen kummempia taitoja, vaan yleensä pääsee aika helpolla. Itselläni on paljon petraamista vielä tällä saralla ja kaikkia vaatekappaleita pitäisi yrittää oppia käyttämään ja laittaa ne napit takaisin kiinni..
8. Hanki työpaikka
Jos on jo vähentänyt kulutusta tai ei halua sitä vähentää, ainoa vaihtoehto on hankkia työpaikka. Lainaa voi toki ottaa, mutta kannattaa muistaa, että se pitää joskus maksaa poiskin. Moni yliopistokavereistani ovat ottaneet lainaa sekä koulumaksuihin että asumiseen. Kolmen vuoden jälkeen heillä on ainakin 15 000 puntaa maksettavana ja eräs professorini kertoi meille, että hänellä kestää kymmenen vuotta maksaa laina takaisin. Ymmärrän kyllä, että Suomessa työmarkkinat ovat hieman eri juttu eikä siellä ole samalla tavalla työpaikkoja kouluttamattomille, kuin täällä Lontoossa. Monen mielestä heillä ei ole riittävästi aikaa tehdä töitä koulun ohella tai haluavat keskittyä koulun käyntiin. Itse miellän työnteon koulun ohella investointina tulevaisuuteen. Kukaan ei halua palkata yliopistosta vasta valmistunutta henkilöä, jolla ei ole minkäänlaista työkokemusta.
Täällä Lontoossa englantilaisia näkee vain hyvin harvoin mäkkärin kassalla tai muissa hanttihommissa. Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työttömyys on täällä korkeammalla kuin vuosiin, mutta työilmoituksia on Internet pullollaan. Itse halusin ensin hankkia hyvän työpaikan, mutta tajusin pian, että jostain on pakko aloittaa. Onneksi en joutunut aloittamaan mäkkäristä, vaan pääsin sentään suhteelliseen hyvää ravintolaan. (Pahoittelut niille, jotka ovat töissä mäkkärissä, en tarkoita millään tavalla alentaa sen arvoa, puhuimme vaan mäkkäristä L:n kanssa tiistaina ja se tuli ekana mieleen). Jos siis tarvitsette ylimääräistä rahaa, laittakaa työhakemuksia menemään. Käyttäkää aikaa työhakemuksen ja CV:n parantamiseen ja haastattelun harjoittelemiseen. Itse lähetin valehtelematta ainakin sata työhakemusta ja lopulta muutamasta paikasta otettiin yhteyttä. Ei kannata lannistua, kyllä työtä tekevälle työtä löytyy!
Oletko koskaan ajatellut hakea töitä
- postista
- siivousfirmasta
- toimistoapulaisena
- kaupungilta
- järjestöistä
Onko teillä muita vinkkejä, miten säästää rahaa?
Huom! Nämä vinkit tarkoitettu niile, jotka haluavat säästää rahaa tai ovat tiukilla ja haluavat neuvoja, miten saada rahat riittämään kuukaudeksi. Jos sinulla ei ole rahahuolia ja olet tyytyväinen elämääsi, ei kannata postausta ottaa liian tosissaan.