1930-luku oli filmitähtien ja glamourin aikaa. Asusteita käytettiin runsaasti ja meikki oli erittäin klassinen. Kapeiden, A-linjaisten mekkojen alla ei enää käytetty korsetteja, vaan joustavia liivejä. Päivällä mekkojen kanssa käytettiin pientä boleroa. Vaihtoehto mekolle oli kapealinjainen jakkupuku.
Iltapuvut olivat täynnä glamouria: Ne olivat avoselkäisiä ja -kaulaisia, valuvasta kankaasta tehtyjä pukuja, joissa oli usein laahus ja ne oli taidokkaasti leikattu. Materiaaleina suosittiin silkkiä, ohutta silkkivillaa ja sorsettia. Myös erityisesti ketun turkikset olivat suosittuja.
1930-luvulla käytettiin paljon asusteita. Käsineet ja hatut viimeistelivät asukokonaisuuden. Hatut olivat pieniä, litteitä kupuhattuja, jotka vedettiin salaperäisesti vinoon toisen silmän yli. Myös baskereita ja kellohattuja käytettiin paljon. Laukut olivat pieniä kirjekuorilaukkuja. Myös erilaiset pukukorut olivat suosiossa. Kaulassa ja vyötäisillä saatettiin käyttää isoja rusetteja.
Muodissa oliat yhtä aikaa asiallinen virtaviivaisuus ja romanttisuus kukkakuoseineen. Puvut olivat vaihtelevia ja täynnä yksityiskohtia, kuten koristenappeja, vöitä ja kontrastivärejä. Hyviä ompelimoita arvostettiin, mutta valmisvaateteollisuus alkoi myös saada jalansijaa. Glamourmainen muoti muuttui univormua muistuttaviin asukokonaisuuksiin, kun toinen maailmansota syttyi vuonna 1939.
Muodin esikuvia olivat filmitähdet kuten Greta Garbo, Joan Crawford ja Marlene Dietrich.
Meikki ja hiukset
Meikki oli päivisin luonnollinen. Ihoa korostettiin ohuesti meikkivoiteella. Myös ensimmäisiä varjostuksia alettiin käyttää meikissä poskiluun alapuolella. Silmissä painopiste oli yläluomella, jota varjostettiin laajasti ruskealla, sinisellä, vihreällä, violetilla tai mustalla puolikuun muotoisesti. Myös kultaa ja hopeaa käytettiin. Silmät rajattiin tummalla värillä ja kulmaluuta korostettiin vaaleilla sävyillä. Kulmakarvat saatettiin nyppiä kokonaan pois ja tilalle piirtää kulmakynällä ohuet ja kaarevat kulmat oikeaa kasvurajaa korkeammalle. Huulet muotoiltiin pieniksi ja tarkkarajaisiksi ja niissä suosittiin kirkkaan-, syvän- ja keltaisenpunaista sekä pinkkiä.
Hiukset olivat edelleen lyhyet, mutta kuitenkin pidemmät kuin 1920-luvulla. Hiukset kehystivät kasvoja pehmeillä laineilla ja niissä käytettiin sivujakausta. Platinanvaalea oli suosituin väri. Pitkät hiukset kierrettiin pään ympäri kruunumaisesti letille tai ne kiinnitettiin niskaan sykerölle ja otsaan jätettiin kiehkuroita. Hiurajaa saatettiin myös nyppiä alkamaan todellista kasvurajaa korkeammalta.
